Blogi: Urheiluseura on omaleimainen työpaikka

Urheiluseuratoiminnassa on mukana noin miljoona suomalaista. Osa on seuratoimijoita, toiset harrastavat ja yhdet kannustavat. Lisäksi seuroissa on enenevissä määrin myös palkattuja työntekijöitä. 

Urheiluseuroista ja yhdistyksistä on muodostunut omaleimainen toimija työelämän kentällä, sillä niissä kohtaavat vapaaehtoistyö ja seuratyö. Perinteisesti vapaaehtoisuuteen perustuvalla seurakentällä asetelma on osaltaan myös haastava.  

Suomessa on seuratietokannan mukaan 7795 urheiluseuraa, joissa on noin 5100 päätoimista työntekijää. Toiminnan ammattimaistuessa seuroissa tarvitaan entistä enemmän osaamista myös työllistämiseen liittyvissä asioissa. Toimin projektivastaavana PoPLin Työtä hyvässä seurassa -hankkeessa, jonka yksi tavoitteista on madaltaa seurojen kynnystä työntekijän palkkaamiseen ja keventää vapaaehtoisten taakkaa seuroissa. Olemme työllistäneet hankkeen avulla seuroihin tähän mennessä yli 20 henkilöä. Seuratoiminnan kipupisteet ja mahdollisuudet ovat minulle tuttuja myös Oulun Voimisteluseuran puheenjohtajan tehtävistä. 

Arjen sujuminen varmistettava 

Urheiluseurassa työskentelyn omaleimaisuutta lisää myös se, että yhdistyslain perusteella työnantajana toimii kollektiivisesti koko seuran hallitus/johtokunta, joka on siis yhdessä vastuussa työntekijästä. Tämän takia työntekijälle on tärkeää nimittää esihenkilö, joka hoitaa lähijohtamisen ja varmistaa arjen sujumisen. Esihenkilöitä voi olla useampikin esim. seuran eri lajeille tai toimialoille. Tutkimuksissa on todettu, että vapaaehtoisuuteen pohjautuva organisaatiokulttuuri ei riittävällä tavalla tue työn tekemistä ja työntekijän työhyvinvointia. Tämä asettaa haasteita työhyvinvoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.  

Toimijoiden kirjo voi olla yksittäisessä seurassakin laaja ja suurin osa heistä työskentelee oman työn tai opiskelun ohella. Palkattujen työntekijöiden lisäksi seuroissa on myös osa-aikaisesti työskenteleviä valmentajia, ohjaajia ja huoltajia sekä palkatta työskenteleviä vapaaehtoisia ja talkoolaisia.  

Ketä seuratoiminta houkuttelee töihin? 

Tutkimukset ja käytäntö osoittavat, että seuroihin hakeutuu töihin henkilöitä, jotka tuntevat seuran arvot ja aatepohjan omikseen. Kun työntekijä kokee seuran tavoitteet henkilökohtaisiksi, puhutaan kutsumustyöstä, elämäntapatyöstä tai vastuullisesta harrastamisesta. Vahvasti motivoitunut seuratoimija voi tehdä seuratyötä jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella.  

Toisaalta seuratoiminnan ammattimaistuminen on muuttanut työntekijöiden motiiveja hakeutua seuroihin töihin. Seuroissa tarvitaan muun muassa palkattuja viestinnän ammattilaisia ja muita osaajia, jotka eivät välttämättä jaa täysin seuran arvo- ja aatemaailmaa ja tee työtään roihuavalla seurasydämellä. Työnantajan rooli korostuu, kun samassa organisaatiossa on palkallisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Joissain tapauksissa palkatun työntekijän johtokunnasta valittu esihenkilö voi toimia vapaaehtoispohjalta. 

PoPLin Työtä hyvässä seurassa -hanke järjestää Yhdistys työnantajana -koulutuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa seuratoimijoiden työantajataitoja ja valmiuksia kehittää työnantajana toimimista. Seuraava koulutus järjestetään 21.11.-24.11. Katso lisää koulutuksesta täältä.