Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus uudistuu

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta päivitetään parhaillaan. Kartoituksen tekijä Ossi Aura kertoo suurten linjojen säilyvän ennallaan, vaikka sisältöjä tuodaan vahvasti nykypäivään.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksessa arvioidaan henkilöstöliikunnan toteutusta yhdeksällä eri osa-alueella. Kartoitus on työkalu, joka toimii apuna monipuolisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa osana laajempaa työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Henkilöstöliikuntaa laadukkaasti toteuttaville yrityksille myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti.

Kartoitus pohjautuu laajaan tutkimus- ja selvitystyöhön. Sen taustalla on henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Auran väitöskirja, jossa hän tutki työpaikkaliikuntaa osana osaamispääomaa ja työpaikan kulttuuria.

”Kartoitus kertoo nykytilan ja antaa selkeitä suuntaviivoja kokonaisvaltaisen liikuntasuunnitelman kehittämiseksi”, Aura tiivistää.

Aura on tehnyt mittavan uran työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisen parissa ja työskennellyt pitkään muun muassa Suomen Kuntoliikuntaliitossa. Ensimmäistä työpaikkaliikunnan sertifikaattia hän on ollut tekemässä jo 15 vuotta sitten.

Parhaillaan käynnissä olevan päivitystyön tavoitteena on raikastaa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta ja saada se vastaamaan nykypäivää.

”Suurimmilta osin kartoitus säilyy ennallaan, mutta esimerkiksi työterveyshuollon ja liikunnan harrastamisen tuen roolia on virtaviivaistettu. Myös uudet työkalut, kuten erilaiset applikaatiot ja netissä järjestettävät kampanjat, on nyt huomioitu kartoituksessa”, Aura avaa päivityksen taustoja.

Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia – ja haasteita

Työyhteisöliikunnan kenttä on kehittynyt vuosien varrella. Auran mukaan johtotasolla henkilöstöliikunnan hyödyt tiedostetaan hyvin ja menetelmät vähän liikkuvien aktivoimiseksi ovat parantuneet. Myös sosiaalinen media ja erilaiset sovellukset tukevat yhdessä tekemistä. Aura näkee uusissa teknologioissa kuitenkin haasteitakin.

”Olen todennut, että mobiilimaksaminen on tuhonnut yhdessä tekemisen. Ennen työyhteisöjen piti järjestää itse paljon, mutta etenkin uusien maksujärjestelmien myötä moni toimija on ulkoistanut tämän.”

Erilaiset liikuntaedut kannustavat varsinkin sellaisia työntekijöitä, jotka liikkuisivat muutenkin. Tällöin kuitenkin jää monesti saavuttamatta henkilöstöliikunnan keskeinen hyöty: yhdessä tekeminen. Sen kautta ihmiset oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja myös johto voi toimia yhdessä työyhteisön kanssa muussa kuin työn viitekehyksessä.

”Liikunta on tietenkin terveellistä ja sillä on yksilöllisiä vaikutuksia, mutta työyhteisön kannalta sillä on vaikutuksia yhdessä tekemisen kautta. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksessa onkin iso painoarvo yhteisöllisyydellä ja esimerkiksi koko työyhteisölle järjestettävillä tapahtumilla”, Aura summaa.

Kaipaako teidän työpaikkanne lisää liikettä? Ota yhteyttä ilkka.kurttila()popli.fi